Eräs ensimmäisistä mielleyhtymistä, mikä historialliseen Amerikkaan ja Villiin Länteen yhdistetään, on ratsastavat cowboyt, eli liikkuvat karjapaimenet, jotka paimensivat valtavia karjalaumoja ratsujensa selästä 1700-, 1800- ja vielä 1900-luvullakin.
Hevonen oli silloin kaikkea sitä, mitä auto on nykyään, ja hevoset mullistivat myös Amerikan intiaanien elämän, sillä se tuotiin Amerikkaan eurooppalaisten siirtolaisten mukana. Eläin sopeutui uuteen kotimaahansa kuitenkin loistavasti, voisi sanoa että yli kaikkien odotusten. Yhä tänä päivänäkin hevonen ja esim. rodeo ovat tärkeä osa erityisesti USA:n etelävaltioiden, kuten Texasin kulttuuria. Viimeistään 1800-luvun puolivälissä hevonen yleensä varustettiin metallisilla kaarikengillä, eli hevosen kengillä, ja satulalla. Cowboyt puolestaan käyttivät usein ratsastukseen erityisiä housuja ja saappaita.
Monet Villiin Länteen yhdistetyt asiat ovat tietysti, jos eivät nyt täysin keksittyjä, niin ainakin näitä mielikuvia on vahvasti väritetty jälkikäteen, mutta monet asiat kyllä vastasivat myös varsin hyvin nykyaikaisia mielikuvia. Eräs tällainen on mm. se, miten hevoset ”parkkeerattiin” saluunan eteen, kun cowboyt menivät juomaan muutaman viskilasillisen ja pelasivat samalla pokeria ja nauttivat saluunan viihdetarjonnasta. Tästä tiedetään melko paljon, ja tiedetään jopa suosituimmat korttipelit, joita Villin Lännen aikakautena oli tapana pelata, samalla kun hevoset lepäsivät saluunan ulkopuolella: Yksi tällainen peli oli Texas Hold’em – sama pokeripeli, joka on suosittu tänäkin päivänä. Tämä kiehtova pokeripelin laji on nimittäin nykyäänkin yksi suosituimmista kasinopeleistä, niin perinteisissä kasinoissa kuin internetissä toimivissa online-kasinoissakin.
Sillä aikaa kun karjapaimenet ja muut ratsastajat sammuttivat janoaan saluunan baarissa, pelasivat korttia – yleensä pientä tai hieman isompaakin rahapanosta vastaan – ja kuuntelivat pianistia tai nauttivat saluunan ilmapiiristä, niin myös hevosille koitti onnen päivät. Ne nimittäin saivat tietysti levätä, mutta lisäksi kaukalo täytettiin yleensä kauralla tai muulla rehulla ja ruokajuomaksi hevoset saivat tietysti vettä. Samalla voitiin tehdä tälle vanhan ajan kulkuvälineelle myös kengittämisiä ja muita pieniä huoltotoimenpiteitä – aivan kuten nykyaikaisillakin huoltoasemilla. Ratsastaminen vastasi siis pitkälti samaa mitä autoilu tänä päivänä, paitsi erosi tietysti siinä, että hevonen saattoi olla myös ratsastajan paras ystävä.
Venla-Maria Uutela on vienyt harrastuksensa keppihevoset niin pitkälle, että hän on tehnyt oikean kirjan keppareista. Ja hän on vakaasti sitä mieltä että keppihevosia voi hoitaa aivan samalla tavalla kuin oikeitakin hevosia ja niitä voi kasvattaa ja helliä. Niin ja totta kai kilpaillakin niillä voi. Jokaisella kepparilla on omat luonteensa ja toiset ovat sopivampia esteratsuiksi kuin toiset. Keppareille voi rakentaa talleja ja niitä voi omistaa useammankin. Niille voidaan tehdä sukupuita ja ruokkia kuin oikeitakin hevosia. Jos omistat enemmän kuin yhden kepparin, voit pitää itseäsi jo kasvattajana.
Mutta yksi hevosiin liittyvä näytös on ylitse muiden ja sen nimi on Apassionata. Se on kuin tanssiesitys hevosen ja ihmisen välillä, täynnä yhteenkuuluvuutta ja toisiinsa sulautumista. Apassionata on kansainvälinen show ja kiertänyt ympäri Eurooppaa ennen helmikuista Suomen vierailuaan. Apassionatassa ohjaaja ei siis pelkästään ratsasta hevosella, vaan ohjaa hevosta toimimaan maasta käsin ja on uskomatonta miten hienoa yhteistyö hevosen ja ihmisen välillä voi parhaimmillaan olla. Kuin sanatonta keskustelua, aivan kuin hevonen oikeasti ymmärtäisi mitä sille sanotaan. Apassionata-esitykset on höystetty juuri esitystä varten sävelletyllä musiikilla ja sekä hevoset ja ratsastajat ovat puvustettu teemaan sopivaksi, joka tänä vuonna on nimeltään Unelmien aikaa. Apassionata siis tulee Helsinkiin helmikuun alussa ja luvassa on viisi huikaisevaa showta. Aivan ehdottomasti näkemisen arvoinen show.
Ratsastusharrastukseen myydään paljon erilaisia välineitä, mutta aloittelijan ei tarvitse sijoittaa suurta summaa päästäkseen alkuun. Tärkeintä on valita omasta vaatekaapista ratsastukseen sopivat asusteet, jotka voi jo maalaisjärjellä päätellä. Kenkien kuuluu kestää likaa ja kanta on oltava matala. Housujen pitää olla sen verran joustavat, että hevosen selässä istuminen onnistuu. Myös hanskat voivat olla tarpeen ratsastaessa. Kypäriä voi tietysti lainata ratsastuspaikasta, mutta omaa päätä varten hankittu kypärä on turvallisin.